tiistai 4. maaliskuuta 2014

Synttäreitä, koulutuksia ja lääkäriasimointia

24.2 Matin päivänä täytti tämän mielikuvituksen puutteesta kärsivän emännän junnu 1v, Onnea Matti-muru! Aivan ihana kakara siitä on kasvanutkin, tuhoaa kovasti mutta päivääkään en vaihtais pois. Ostetaan vaan lisää kyniä ja lapasia,ym. niin kaikilla on kivaa :)
Syntymäpäivän kunniaksi oltiin Hyvinkäällä koirauimalassa polskimassa. Ensimmäistä kertaa Matilla ei ollut uittajaa ja hyvin onnistui uiminen. Kumpaakin sai vielä vähän "avittaa" uimaan menossa, mutta kun alkuun päästiin niin sitten mentiin. Noa oikein innostui lelujen hakemisesta vedestä ja oli muutenkin tällä kerralla taas vähän rohkeampi.

Samalla viikolla alkoi jälleen Noan jalka oireilemaan, epäilen kyllä että se on liukastunut ja vamma edelleenkin lihaksiston vamma, ne kun tuppaa uusimaan niin herkästi. Aloitin heti kipulääkkeet ja eilen käytiin lääkärissä näyttämässä kuitenkin. Meille oli sopivasti hieroja varattu ja Katri pääsi tunnustelemaan hiukan jalkaa ja epäili myöskin enemmän lihasvammaa. Matti sitten hierottiin elämänsä ensimmäisen kerran ja sen mielestä se oli niin hirveää, että session jälkeen meni 3h:ksi sohvan alle muilottamaan.
Ensin ajattelin, että kipulääkkeet ja lepo varmasti auttaa, mutta kun rupesivat puhumaan jotain nivelrikkotyyppistä otettiin kuvat ja verrattiin niitä aikaisemmin otettuihin. Ei muutosta. Hoitona tällä kertaa kipupiikit, annetaan siin yhteensä 4 viikon välein ja katsotaan miten auttavat ukkoa. Kipulääkettäkin tuli, muttavain jos tarvitsee. Matti oli tiukan aikataulun vuoksi mukana eläinlääkärissä ja kun Noa rauhoitettiin, kävi sekin mammimaan siihen viereen, voi toista. Ovat kuulema molemmat kovin avoimia rodun edustajia... vaikka Noa kyllä kertoi mitä mieltä on siitä, että siihen jalkaan kosketaan. Tutkimuksen jälkeen meni kuin mitään ei olisi tapahtunut eläinlääkäriä ja hoitajaa katsomaan ja rapsutettavaksi. Noa oli ihan kanttuvei eilisen illan sitten ja köllötteli tyynyn päällä viltin alla olohuoneessa. Katsoin vaa'alla poikien painotkin lääkärissä ja Noa oli 10,5kg ja Matti 11,7kg. Rauhoituspiikkiä hakiessaan lääkäri kysyi Noan painosta, että onko se 8-9kg, NO EI, se on miäs ;) Olen tyytyväinen molempien painoon, kylkkärit tuntuu ja lihakset näkyy.

28.2 oltiin Lotan hellässä huomassa uudessa hienossa hallissa, Agilityareenalla. Olipas hieno!!! Suosittelen edelleen Lotan koulutuksia kaikille. Tälläistä radanpätkää Matti, Hole ja Fico tekivät:


Matti pääsi 10 estettä alusta toistojen jälkeen puhtaasti läpi ja olis super-tyytyväinen. Estevälit olivat ahtaat ja ajattelin tuon my little ponyn tarvitsevan TILAA kääntyäkseen, mutta tosi kivasti kääntyi esim. 3-4 välin. Kyllä se oli se kaksjalkanen, joka siellä mokaili. Hyvänmielen treenit, todellakitodellakitodellaki!!!

Tänään käytiin Annen + Masan ja Milan kanssa Lahden eläinlääkäriasemalla Pärnäsen korjaamolla eli Pärnänen katsoi kakaroiden silmät ja polvet. Olin ihan varma, että Matti on ihan että "kiitos ja näkemiin", mutta yllätti positiivisesti. Pärnänen katsoi ensin ja sen jälkeen harjoittelija katsoi silmät myös, hyvää harkkaa! Polvetkin olivat priimaa :) Hienot pennut!! Lonkat, kyynärät ja selkä sitten myöhemmin kun ikää tulee vielä lisää, mutta tästä on hyvä jatkaa!

Eipä muuta, kiitti ja kuitti
-P