Noan MH-luonnekuvaus

Sunnuntaina 28.4.2013 oltiin Mäntsälässä Spanieliliiton järjestämässä MH-luonnekuvauksessa. 7.30 oltiin Messuhallin pihassa hakemassa Annea, joka oli kuvauksen jälkeen menossa vielä Orsonin kanssa näytelmiin Lahti kv:n. Minä ajoin, Anne ja Masa olivat edessä ja voimiaan latasi Noa nöppönen takakontissa. Kotoota messuhallille harjoiteltiin Masan ja Noan yhteiseloa häkissä ja hyvin tuo näytti sujuvan. Matilla oli peti jalkatilassa edessä, mutta matka meni kasvattajan sylissä... navigaattorin ilkeä Hanko-mies aina välillä herätti :)

Saavuttiin hyvissä ajoin paikalle ja vastassa meitä oli Marianne ja pakolliseten Matti sylissä osioiden jälkeen sain Noan ilmoitettua. Lähdettiin vielä kävelyttämään pojat ja sitten valmistauduttiin kuvaukseen.  Masa sai myös vähän paukkutreeniä, kun edellisen koiran kuvauksen ampumiset tulivat juuri kun Masa oli moikkaamassa Mariannea.
Kävin itse vähän jännä-kierroksilla ja Noa varmasti aisti sen ja mikrosirun luku oli ensimmäinen haaste meillä. Noa murisi ja yritti järsiä lukijaa ja itse olin ihan naama punasena ja valmis lähtemään takaisin Lahteen. Marianne onneksi tsemppas ja antoi hetken aikaa, jotta puppe sai itsensä koottua.

Sitten mentiin,
1a Kontakti tervehtiminen: 4 (Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen)
1b Kontakti yhteistyö:3 (Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta)
1c Kontakti käsittely : 3 (Hyväksyy käsittelyn)

Kun sain itseni koottua ja kuvaus alkoi tervehdin testinohjaajaa ja kävimme läpi asioita Noasta ja kuvauksen kulusta. Noalla jo alkoi häntä heilua kun testinohjaaja alkoi puhumaan ja tomerana lähti mukaan. Käsittely meni mainiosti ja itsekin hengähdin syvään.

2a Leikki1leikkihalu:3 (Leikkii- aktiivisuus lisääntyy/vähenee)
2b Leikki1 tarttuminen:2 (Ei tartu, nuuskii esinettä)
2c Leikki1 puruote ja taisteluhalu: 1 (Ei tartu esineeseen)

Noa aktivoitui kun näki sen massiivisen lelun ja häntä pystyssä seuraili, kun heiteltiin lelua toisillemme. Kunnioitusta herättävä lelu ei kuitenkaan saanut Noaa tarttumaan siihen. Minusta on jotenkin hauska se leikki osio, kun testinohjaaja heiluu sen lelun kanssa... itse en ainakaan koskaan niin leiki koirien kanssa :)

3a Takaa-ajo 1. kerta:1 (Ei aloita)
3b Tarttuminen 1. kerta: 1 (Ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään)
3c Takaa-ajo 2.kerta:1 (Ei aloita)
3d Tarttuminen 2. kerta:1 (Ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään)

Tuo kertoo kaiken, ei viehe ihan kamalasti inspannu. Ekalla kerralla juoksi vähän matkaa ja katsoi taakseen, että tuleeko se palvelusväki myös ja kun akka seisoa tönötti paikallaan, oli tulos EVVK! Käytiin katsomassa se viehe, mutta se ei menoa parantanut. Noa ei toisella kertaa juossut edes sitäkään vähää ja herra otti pari askelta ja kusas ruohotupsuun.

4 Aktiviteettitaso: 2 (Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata)

3 minuuttia kuunneltiin lintujen laulua ja ärsyttävintä oli se, että Noa oli koko ajan mun selän takana enkä yhtään tiennyt mitä se touhus. Ei ollut kuulema tehnyt yhtään mitään, seisonut kun patsas ja ollut rauhallinen. Sanoin Annelle menomatkalla, että Noa varmaan makaa sen 3min. Ihan tunnistettavissa.

5a Etäleikki kiinnostus:3 (Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja)
5b Etäleikki uhka/aggressio: 1 (Ei osoita uhkauselkeitä)
5c Etäleikki uteliaisuus:1 (Ei saavu avustajan luo)
5d Etäleikki leikkihalu:1 (Ei osoita kiinnostusta)
5e Etäleikki yhteistyö:1 (Ei osoita kiinnostusta)

Noa oli herkeämättä tuijottanut huppupäistä hillujaa, mutta ei sitten lähtenyt katsomaan että mitähän tuo touhuaa tuolla. Taisi taas käydä vähän kusasemassa ja katseli sitten leikkijää kohti, kun leikkijä huuteli. Itsellä meinasi pokka pettää, kun tajusin hullun hillujan olevan Jänkävaaran Saija :) Taisi Saijallakin vähän repeilyä tapahtua. Mentiin sitten yhdessä tervehtimään ja sitten vähän jo häntäkin heilui.Ei yllättänyt tämä osio kyllä yhtään.

6a Yllätys pelko: 2 (Kyykistyy ja pysähtyy)
6b Yllätys puolustus/aggressio: 4 (Osoittaa useita uhkauselkeitä ja muutamia hyökkäyksiä)
6c Yllätys uteliaisuus: 2 (Menee haalarin luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa)
6d Yllätys jäljellejäävä pelko: 1 (Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä)
6e Yllätys jäljellejäävä kiinnostus: 3 (Pysähtyy, katselee tai katselee haalaria väh. kahdella ohituskerralla)

Todellinen yllätys!! Ajattelin hiljaa mielessäni, että kun haalari nousee, niin herra kooikerhondjen hännänpää vaan vilkkuu metsän siimeksessä, mutta Mamma 0- Noa 1. Herra nosti senpäiväisen mekkalan ja oli ihan tosissaan sitä mieltä, että täs metsässä on vaan yks seriffi! Antoi anteeksi vasta kun itse olin haalarissa kiinni ja kyykyssä. Kun käveltiin pois haalarin luota, haukahti Noa vielä kerran varmuuden vuoksi :) Ohikävelyissä pääosaa esitti taas kuseminen, ei minkäänlaista olotilaa jäänyt päälle.

7a Ääniherkkyys pelko: 3 (Väistää kääntämättä pois katsettaan)
7b Ääniherkkyys uteliaisuus: 5 (Menee räminälaitteen luo ilman apua)
7c Ääniherkkyys jäljellejäävä pelko: 1 (Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä)
7d Ääniherkkyys jäljellejäävä kiinnostus: 1 (Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan)

Kun räminälaite aloitti räminän, Noa niiasi väistäen kerran ja meni uteliaana katsomaan mikä siellä pitää meteliä. Ohittaessa ei mitään ihmeellistä. Tämä oli odotettavissa.

8a Aaveet puolustus/aggressio: 3 (Osoittaa useita uhkauseleitä)
8b Aaveet tarkkaavaisuus:3 (Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai kokoajan toista)
8c Aaveet pelko:5 (Peruuttaa enemmän kun taluttimen mitan tai lähtee paikalta)
8d Aaveet uteliaisuus:2 (Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa)
8e Aaveet kontaktinotto aaveeseen:4 (Ottaa itse kontaktia avustajaan)


Aaveet oli kova paikka! Toinen niistä varsinkin oli Noan mielestä super-pelottava. Ensimmäinen aave kun tuli näkyviin, alkoi totinen komento. Pakka meni totaalisesti sekaisin, kun nurkan takaa tuli myös toinen kaveri huppu päässä. Noa peruutti ensin taakseni ja sitten tartti jo hihnasta päästää irti. Haukun kanssa Noa pysyi kuitenkin alueella ja tarkkaili varsinkin ensimmäistä aavetta tiiviisti (kameralta katsottu) Pitkän maanittelun jälkeen suostui herra tulemaan haistelemaan aaveita ja katsomaan mitä ne oikeasti piti sisällään. Toinen aaveista oli siinäkin pelottavampi ja sai osakseen vaan nopean nuuhkaisun.

9a Leikki2 leikkihalu: 3 (Leikki, aktiivisuus lisääntyy/vähenee)
9b Leikki2 tarttuminen: 3 (Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla)

Noa palautui hyvin aaveista ja toinen leikkiminen sujui aikalailla samaan tahtiin kun ensimmäinenkin kerta. Nyt tosin Noa tarttui hetkellisesti leluun. Omalta osalta voin sanoa, että kyllä on
lelun heittäminen vaikeaa! Yhden kerran heitin sen aivan päin honkia ja mahtui mukaan myös kerta, jolloin miltei syöksyin lelun perään, kun se varta vasten heitettiin koiralle, HUOH!

10 Ampuminen: 4 (Keskeyttää leikin/passiiv., lukkiutuu, yleisöä, laukauksia, tms. kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen)

Otin Noalle mukaan kaikki neljä laukausta. Ensimmäiset kaksi laukausta tuli siis kun leikitin Nobaa omalla lelulla. Molemmilla kerroilla leikki loppui ja koira selvästi aktivoitui. Ekalla kerralla palas leikkimään ja toisella kerralla en enää saanut mukaan. Passiivisessa osassa Noa oli hihnassa ja minä tekemättä yhtikäs mitään. Molemmilla kerroilla korvat nousi pyhtyyn ja Noa lukkiutui, mutta ei osoittanut minkäänlaista pelkoa. Kuvaaja sanoikin, että vaikka rasti on 4:ssa, ei se tarkoita että olisi ollut pelkoa mukana. Vasta 5 on ilmeisesti se, että koira pelkää paukkuja.

Yleisvaikutelmasta kuvaaja sanoi, että Noa on avoin ja sosiaalinen koira (alun ärsyttävyydestä huolimatta.) Sanoi myöskin, että jos Noa kohtaa jotain pelottavaa, ei se lähde tilanteesta pakoon vaan katsoo sen loppuun ja palautuu nopeasti, siis hyvähermoinen (jee) Myöskin uteliaisuutta löytyy. Kuvaajat olivat myös kiinnittäneet huomiota, että Noalla on myöskin joissain tilanteissa taipumus dominointiin, jossa vaaditaan sitten minulta jämäkkyyttä.

Olen itse tyytyväinen kuvaukseen ja varsinkin siihen miten paljon uutta kuitenkin koirastani opin. Olen aina pitänyt N:ää sellasena mamman tissinä, mutta nyt avautui ihan uusi puoli... sillä on munaa! Puhuttiin Annen kanssa autossa, että olisi ollut mielenkiintoista nähdä millainen tulos olisi tullut kk sitten, kun O oli vielä mukana kuvioissa laumanjohtajana ja M:sta ei ollut vielä (ainakaan Noalla) tietoa. Mielenkiintoista!!!

Kuvauksen jälkeen Noa, Matti ja Orson matkasivat Lahteen ja Orson kävi vielä valioitumassa, ONNEA! Lähdin vielä näyttelyn jälkeen Annen kanssa viemää Orsonia takaisin Mäntsälään. Kiva päivä ja väsyneet koirat :)

Ps. En saa vieläkään kuvia lisättyä, fuck!

Matti saapui taloon

 Oli aika muuttaa vähän blogin otsaketta ja sisältöä... nyt vaan oli sen aika! Onni saapui viime maanantaina kotiin ja itkulta ei taaskaan säästytty.

Noniin, Matti on myös saapunut meille. Matti on siis Oorbellen kennelin kasvatti ja virallisesti Oorbellen Matt.Vallan suloinen pieni kooikerhöntin alku onkin. Pennut syntyivät 24.2 (Matin nimipäivä muuten). Päätös pennusta oli tehty osittain jo silloin kun kuulin Annelta Keira-Peter vol.2 pentueen suunnitelmista. Kolmeviikkoisia pentuja pääsin katsomaan ja Matti sieltä oli jo kahden A:n tiimissä valittu... eikä se kieltämättä huono valinta ollutkaan.
Onnin poismeno tuli yllätyksenä ja vähän ristiriitaisin tuntein pentua menin hakemaan. Matti ei ole korvike, ei kenenkään tilalla eikä todellakaan pikapäätös. Asiaa on mietitty kauan ja olin valmis kolmen koiran talouteen. Noa täytti juuri viisi ja oli aika harkita uutta pikkuista kasvamaan.

Mutta herra Matti! Herra M on rohkea ja pitää erittäin paljon ruuasta. Ensimmäisillä sapuskoilla ei syömisestä tosin meinannut tulla mitään, sillä herran oli aina välillä tultava heiluttamaan häntää ja siinä samassa pyllyä mammalle. Yksinoloa ollaan harjoiteltu ja äänekäs aloitus meillä onkin ollut. Fakta on kuitenkin se, että Matti tulee olemaan Noan kanssa keskenään työpäivät ja yksinoloon on vaan totuttava. Luonnollisesti meillä käy ruokkija ja ulkoiluttaja ainakin kerran työpäivän aikana. Kolmeen ruokaan siirryttiin heti ja se ei ole tuottanut ongelmia... tuntuu että kello tunnetaan varsin hyvin jo. Ulkona käydään ahkerasti ja kotona jos vahinko sattuu, niin 90%:sti se tehdään paperille. Hieno pieni mies! Hyvin tuo on kotiutunut :)

Noan mielestä hän on vielä vähän liian aikuinen leikkimään pennun kanssa. Tällä hetkellä sanoisin meidän olevan tasolla "Matti on näkymätön". Olen tosin sitä mieltä, että Noan tekisi oikeasti mieli leikkiä Masan kanssa, mutta ei ylpeys anna vielä periksi. Pikkuhiljaa pienin askelin etenemme.

Hitto, en saa ladattua kuvia tänne... täytyy laittaa kunnon kuvakollaasi myöhemmin sitten.

-P

Voi kuinka me sinua kaivataan...

Ei saatu Onnia korjattua, eikä paremmaksi paikattua.... Maailman parhaalle sheltille jouduin sanomaan hyvästit 3.4.2013.

Varasin siis Onnille röntgenin ajan ja 3.4 aamulla mentiin reippaana jäälenkin jälkeen eläinlääkärille. Vanha tekijähän tuo pappa oli kuvauksissa ja minäkin sain tutut suojavarusteet päälle (en edelleenkään ole raskaana). Kuvia otettiin kolme ja sitten odoteltiin aulassa. Eläinlääkäri kutsui huoneeseen ja aloitti lauseen "Ikävä kyllä laihtumisen syy näkyy kuvissa..." Sitten alkoi posket kastua ja siinä sitten kuuntelin koira sylissä sanoja kuten "saattohoito" massiivinen vatsalaukun kasvain" "tuhkaus" "eutanasia"... MITÄ? Piti vaan käydä kuvissa ja lähteä siitä kotiin tulosten jälkeen. Vatsassa siis massiivinen kasvain, joka esti sapuskan imeytymisen. Siinä sitten jossain usvassa istuin Onni sylissä tunnin ja mietin mitä tehdä, vaikka aika selvää se oli mitä tapahtuu. Äitikin siinä kävi hyperventiloimassa, mutta oli pakko lähettää se takaisin kotiin, sillä juuri sitä ei nyt olisi tarvittu. Siskosta oli sanoinkuvaamaton apu. Loppujen lopuksi eläinlääkäri tuli kysymään mitä olin päättänyt ja sanoja ei vaan suusta tullut, mutta niitä ei tarvittu. Onni sai rauhoittavat ja kuiskasin viimeiset sanat papan turkkiin ja sitten olikin aika päästää paras ystävä pois.

, 

Onni 3.12.2000-3.4.2013

Onni tulee aina olemaan spesiaali ja tulen vertaamaan kaikkia koiria Onniin väistämättä. Meidän talouteen ei varmasti vähään aikaan (josko koskaan)tule shelttiä. Sitä yhteyttä ei vaan voi selittää. Miettii vaan miten kakara sitä on ollut, kun Onni astui elämään ja nyt lähennellään kolmeakymppiä. Se on nähnyt kaiken ja aina ollut iloisena kotona vastassa. Erossa ollaan oltu yhtäjaksoisesti enimmillään viikko... vastassa lentoasemalla oli erittäin loukkaantunut sheltti, joka ei edes päin katsonut :)

Onnilla oli paljon ystäviä, niin kaksi kuin nelijalkaisiakin. Onni oli helppo ottaa mukaan minne vain, kun se tuli kuitenkin toimeen kaikkien koirien kanssa. Ollaan vietetty aikaa niin australianpaimenkoirien täyteisessä mökissä, kuten yksi Agirotu myös belggareiden kanssa. Haukusta ja korvien asennosta pystyi jo lukemaan onko vastaantulija ystävä vai vieras. Viisaskin se oli, ymmärsi paljon sanottua ja sanomatonta.

Sain anteeksi jopa sen, että viisi vuotta sitten meidän perhettä tuli täydentämään pieni kooikerhondjen alku. Kaksi viikkoa Noa oli Onnille ilmaa, kunnes yhtenä kesäisenä päivänä aloitettiin yhteiset leikit. Tuollainen harmaarparta on käsittämättömän iso apu pennun kasvatuksessa ja vielä kun pentu pitää harmaapartaa miltei parhaana asiana maailmassa, niin minulle jäi rutkasti vähemmän työtä. Miten tämä on sitten Noaan vaikuttanut... Noa ei aluksi varmaan edes ymmärtänyt ettei Onni tule kotiin, se on varmaan vaan hoidossa. Ensimmäistä kertaa luottohoitolassa käydessämme Noa loi muhun sellaisen "katseen", ehkä tuo sitten tajusi sen. Hyvin on yksinelo mennyt, vaikka olen aina pitänyt Noaa sellaisena "enemmän duoo, ku sooloo"-versiona.Itselle on ollut vaikeampaa, kun mietin mihin lenkillä tarvitaan tuota toista kättä? Miksi namupalat pitää edelleen puolittaa? Onko niin, että ulkona ei enää tarvitse huutaa tai läpsytellä käsiään?

Paljon hyviä muistoja jäi kertomatta. Onni oli yksi ja ainoa, ainutkertainen.