Janakkalan agi-kisat

Kyllä sitä välillä miettii, että mikä kumma se ajaa ihmisen harrastamaan koirien kanssa... sunnuntaina 19.4 sitä jälleen mietin, kun kello soi luvattoman aikaisin ja oli lähtö junalla Riksuun. Heräsin ja annoin pojille sapuskan (Matille annoin puolet, jos sitäkään aamusapuskasta) ja laitoin kahvin termosmukiin. Sain kyydin asemalle, josta Noa jatkoi aamulenkille ja hoitoon. Mattia kävelytin aseman seudulla. Matin kanssa junaan ja matkaan. Masa on kyllä ihana ton matkustelun suhteen, suorastaan helppo. Riksussa meitä oli vastassa Tanja ja Jina, siitä matka jatkui kohti Janakkalaa.
Meillä jäi kisapaikalla hyvin aikaa kävelyttää koirat ja vain Masa ja allekirjoittanut osallistui päivän ekalle radalle, hypärille. Hypäri kuten muutkin radat olivat Henri Luomalan käsialaa ja olihan se HYPPYrata. Rata koostui siis vain hypyistä ja "erikoisesteinä" pituus ja muuri. Ykkösluokan tasoa ja aivan mentävissä. Itsellä on vieläkin jotenkin hahmotusongelmia Matin suhteellisen pitkän laukan suhteen ja kuten videollakin kuuluu (Matti antaa haukkumalla aina palautetta) olin aika-ajoin kovin myöhässä, jolloin Masa kaarratti. Matti lisäksi irtosi tosi kivasti...aina meidän ainokaiseen virheeseen asti, jossa oletin enemmän kun ohjasin ja huolimattomasti "ohjasin" Matin hypylle ja jalat osoittivat ihan muualle. Hiuksenhienosti tuli Matti hypystä ohi :( Hypäri.  Jäi oikein hyvä mieli radasta.
Toinen rata oli meidän eka agi-kisarata. Koko kavalkaadi kontakteja ja mukavasti etenevä. Kepeille vienti oli haastava, sillä ennen keppejä oli hyppysuora, pituus ja suora putki, josta koira käännettiin hypyn kauta kepeille... Matti ei kääntynyt. Kepitkin osattiin VIIDENNELLÄ yrittämällä. Toiseksi vika este oli keinu, josta herra päätti vaan mennä yli. Radassa oli paljon hyvää, mutta se hemmetin keinu syletti. Olin osasyyllinen siihen varmasti omalla hermostuneisuudellani.
Sitten alkoi projekti "asenteen löytyminen". Nappasin Matin jäähdyttelemään ja itse keräsin vähän asennetta OIKEESTI tekemiseen. Rataprofiili oli kiva, vaikka kepeille vienti oli siinäkin suht haastava ainakin meille, kun Matti sai ihan kivan vauhdin ennen niitä. Lisäksi toisena esteenä oli keinu, jonka Matti sai radalla mennä varmasti kaikkea muuta kun rennosti. Kökin siinä vieressä, että prkl nyt tehdään keinu *huoh* Onneksi Mattia ei moinen ohjaajan urpoilu haitannut. Mentiin hurmoksessa nollana läpi ja voitettiin rata. Pari koirakkoa meitä ennen meni Jina, joka teki hienon nollan myös ja sijoittui kolmanneksi. Radat olivat mukavat ja ykkösten tasoa, virheet teki meidän tiimissä ohjaaja :)

On mulla hieno koira, vielä joskus olen sen arvoinen ohjaaja.

Noan kanssa odotellaan päästäänkö kesän ekaan mejäkokeeseen. Lähikokeeseen laitoin ilmon, katotaan natsaako :) Pitäsi varmaan pari harkkajälkeä käydä koklaamassa... nääääh, lahjattomat treenaa :)

Retkeilyä ja huolto jatkuu

Pääsiäinen olikin ilokseni vapaa ja to-pitkäperjantai yön valvottuani itseasiassa alkoi 6pv vapaat ja huomenna vasta pitäisi mennä ahertamaan töihin. Pyöräkin on huollettu ja vaihteisto korjattu, niin kai se on pyöräiltävä työnraskaan raatajaksi. Kilometrejä päivään kertyisi työmatkojen osalta n.22 km *jaksaa jaksaa*.

Viime lauantaina lähdettiin kaverin kanssa katselemaan millainenhan se Nuuksion kansallispuisto mahtaa olla. 15km ja sellainen 7h siellä vierähtikin ja olipas aika hieno paikka. Polut siellä vaativat vielä vedenpitävät kengät, vaelluskengät oli oikein oiva valinta. Tulvivien ojien yli hyppiessä oli meillä persjalkasilla (Noa ja minä) pikkaisia vaikeuksia, mutta niin vaan päästiin yli. Ilma oli sateinen tai oikeastaan sellaista tihkua tuli melkein koko aika, joten hirveästi en kuvaillut mitään... lisäksi yksi reissun agenda oli geokätköily, joten akkua piti säästää mahdollisemman kaun. Puolessa välissä lenkkiä Matti ja Chili pyörivät jonkin ympärillä aika polun vieressä ja sieltä paljastui kaksi luurankoa. Luotettavan lähteen eli facebookin kavereiden sanomana se on ilmeisesti peuran luurangon osa:

Yö nukuttiin, niinkuin TOSIretkeilijät, Hotelli Korpilammella :) Seuraavana päivänä pistäydyttiin Luukin ulkoilualueella ja kotsaan parin mutkan kautta. Hauska reissu ja kyllä siellä saa ajan kulumaan :)

Agilityssa ollaan jatkettu A-Qilityn puolella ja kyllä sitä välillä miettii, että oonkohan mä vähän turhan yksinkertainen joihinkin asioihin... En meinaa millään hahmottaa päivänselviä asioita vaikka kuinka yritän, tosin Pete laittaa mut aika koville treeneissä niin fyysisesti kuin henkisesti. Siellä tarvii oikeesti ajatella, ei mun juttu yhtään :) Käytännön oppijan pitää tehdä 10 kertaa väärin, että ymmärtää miten se tehdään oikein. Pitäis yrittää olla itselleen armollinen... no can do! Kontaktitreenit ovat jatkuneet ja sieltä ne hahmottuvat pikkuhiljaa :)

Eilen käytiin Matin kanssa taas junaillen Riksussa osteopaatin käsittelyssä. Viimeksi todellakin hoidettiin sitä rangan kaarta ja asento oli Laijoksen mielestä hyvin korjaantunut siltä osin. Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, oli "korjaantuminen" tapahtunut ja se vaikutti rankaan sitten muulta osin, jota hoidettiin nyt. Takaosassa rankaa asento oli korjaantunut, mutta rintarangan alaosa ja lannerangan yläosan paikkeilla kireyttä. Nyt hoidettiin enempi sitten tuosta kohdasta etiäpäin. Matti makasi kyljellään ja silmät luppasi, kun osteopaatti kävi ukkelia läpi. Noin kuukauden päästä mennään ainakin vielä käymään Riksussa. Hienoa, että koira hoidetaan loppuun asti.

Matille laitettu yks agi-ilmo menemään ja Noa ilmoitettu ekaan mejään... tästä se kesä alkaa jälleen. Matilla on alkanut noi pistot tuonne metsän puolelle nenä massa lisääntymään, joten mielenkiinnolla odotan, miten mejäily alkaa Masan kanssa sujumaan :)