Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

Onhan taas vierähtänyt hetki, kun tänne on saanut kirjoitettua. Kun on tuo uusi perheenjäsen, niin pitäisi kaikki saada heti ylös, jotta muistaa mitä ollaan milloinkin touhuttu.

Kirjoitetaan nyt siinä järkässä, missä asiat mieleen tulee. Tuoreena uutisena on, että saatiin Noan kanssa mejä-koe paikka ja ensi viikonloppuna pitäisi startata meidän koekausi. Vähän jännittää, kun kauden eka koe on aina eka koe. Harkkajäljillä on taas ollut Noalle tyypillistä pikkutarkkuutta, mutta makauksien merkkailuihin olen ollut pääasiassa tyytyväinen. Tuo koira kyllä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta välillä tuoksut vievät mennessään. Viime harkassa lähti erittäin määrätietoisesti pois jäljeltä oikein kiskoen ja kun sanoin maagisen "jälki" sanan, palasi Noa jäljelle ilman mitään ongelmaa. Se kyllä tiesi missä se jälki menee, mutta lähti "vähän " isommalle tarkistuslenkille. No menee miten menee ja faktahan on, että koko päivä siellä ainakin menee... kokeissa vaan on kivaa! Jälki käytiin suunnistamassa jo viikko sitten ja aivan ihanaan maastoon tehtiinkin, voi kun itsekin olisi onnekas ja saisi hyvän maaston. Silmälaseissa on muisto Noan yhdestä jälkimaastosta :) Ilmoitin Noan myös kesäkuun lopun kooikereiden mejämestaruuteen, katsotaan saadaanko paikka. Majoituskin on varattu ja kyydit sovittu, kiitos vaan Saara!

Noa on jotenkin niin aikuinen nykyään! Noassa myös jotenkin on alkanut kiteytymään se vahva leimautuminen omaan perheeseen. Kyllä tuo höntti vaan on Minun koira. Isoja muutoksia ison höntin elämässäkin onkin tapahtunut, kun pomppasi lauman alimmaisesta pykälän ylöspäin ja sitten tuli vielä tapaus Matti! Isoveljen roolin Noa on hoitanut paremmin kuin hyvin ja onhan tuo itse rauhallisuus, kun on lähiaikoina ollut muitakin pentuja lähettyvillä. Kyllä tuo vielä niitä hepulikohtauksia saa ja antaa leluille kyytiä ;)

Sitten tapaus Matti-Mainio! Matti on sosialistunut kovasti, sillä Masa on ollut töissä mukana useamman vuoron. Asukkaat ovat ottaneet pikku-ukon erittäin hyvin vastaan ja ilmassa on pientä harmitusta, jos koira kotiin jää. Itsevarmuutta tuo on saanut paljon, kun hörhöilee jo paljon töissä yksinkin ja hakeutuu ihmisten viereen. Toisen talon kissan sapuskakupin paikan Matti tietää myös erittäin hyvin.
Myös äitini työpaikalla pitkäaikaisvanhustenosastolla käytiin ja Matti olisi kovasti halunnut lepuuttaa silmiään pehmoisten sänkyjen päällä, vielä kun joku rapsutti koko ajan. Vanhusten ilmeet olivat kyllä tuhannen taalan arvoisia, suosittelen lämpimästi tälläistä epävirallista "koiraterapiaa" jos koiran luonne siihen soveltuu. Siitä saa varmasti rutkasti enemmän mitä antaa!

Kasvanut tuo bambi on kovasti ja paino oli eilen kotikonstein mitattuna 7,3kg... vaikuttaa mörssäriltä, mutta ylimääräistä ei ole. Masan kanssa aloitettiin heti meille tultua barfaus ja erittäin tyytyväinen olen tuloksiin. Mahan kanssa ei mitään ongelmia, karva kasvaa hyvin ja poika on muutenkin "tasainen". Syöminenhän EI ole ongelma, häntä heiluu syömisen tahtiin ja isoveikka peitotaan syömisnopeudessa mennen tullen. Pikku naskalit ovat hidastaneet kanansiiven syöntiä, mutta kaikki on syöty. Tänään havaittu pientä epäluuloa, kun laitoin ruokakuppiin poroa.

Masa kävi rokotuksissa toukokuun puolenvälin kieppeillä ja silloin 3vka sitten paino 5,5kg ja eläinlääkäriltä pelkkää hyvää sanottavaa. Mentiin lekuriin hyvissä ajoin vähän leikkimään ja syömään namia. Matti oli enemmänkin hölmistynyt, kun lekurin kanssa kilpaa kehuttiin penneliä, joka ei edes tuntenut kun rokotukset annettiin.

Ollaan myös treffailtu Mila-siskon kanssa pariin otteeseen ja ihana Bullbenz Ruudolf saapui yksille treffeille meitä ilahduttamaan. Sisarukset kyllä muistavat toisensa ja paini alkaa välittömästi kun siihen on mahdollisuus. Ruudolf jäi vielä vähän jyrien alle, mutta parin kk päästä jätkä alkaa painimaan samassa sarjassa Oorbellen-hurjien kanssa. Pienet näyttelytreenitkin oli, kun Anne "seisotti" kaikki pöydällä ja Outin kanssa myös juoksuttivat lapsia... pikku-Rudi oli luonnonlahjakkuus, Milalla oli jotain haisua asiasta ja sitten on tapaus Matti, HUOH ;)

Miljoonasata asiaa jäi varmasti kirjoittamatta, mutta mennään nyt näillä. Heipat!