Kuulumisia meiltäkin

No niin, mistä aloitan? Ei ole ollut oikein kummoista kirjoitettavaa ja oli pakko lukea mistä on viimoseksi höpisty blogissa.Yritän jossain aikajärjestyksessä saada tekstiä ulos...

Viimeisellä kesäloma viikolla käytin Matin vielä osteopaatilla, jonka ONNEKSI olin varannut ennen reissua. Suolitukoksen ja sen myötä tulleen kokovartalojäkityksen tuloksena Matti oli todella jumissa. Varsinkin juuri lantio-osasto vaati duunia. Matti vastasi hoitoon erinomaisesti ja motoriset jumit saatiin auki Laioksen toimesta. Seuraavaksi toivottavasti mennään vasta puolvuotis tsekkaukseen joskus joulun tienoilla.

Käytiin kummituslasten kanssa Tykkimäellä ekaa kertaa ever... hurja paikka :)

Sitten koitti yhden viikonlopun kesä ja luonnollisesti oli Agirotu :) Kohti Nastolaa ja majoituspaikkana meillä oli eksoottisesti Annen asuntoauto viikonlopun. Meidän naapureina oli Kati ja Kossi sekä Henni, Ville, Roope ja Ruudolf. Radoista sen verran, että ei ihan mennyt niin kuin strömsös... Saariselällä oireileva kontaktivamma sai ihan uudet sväärit noilla radoilla. Useammalta radalta lähdettiin kontaktin jälkeen pihalle, kun ärsytti. Koko kisojen parhaaksi radaksi voi kai sano open classia sunnuntaina, jossa oli ehkä vähän tekemisen meininkiä... MUTTA radalla oli meille todella vaikea este, nimittäin Vuorelan Lotta tuomaroi sitä :D Laitoin Lotalle viestiä, kun näin kyseisen radan tuomarin, että en taidakaan Mattia sille ilmoittaa. Rata sujui ok:sti kunnes tuli A-este... Matti huomasi jo korkealta Aan harjalta Lotan ja laskeutui hienosti kontaktin ottaneena moikkaamaan lempparityyppiä ja kun Lotta ei sitä huomioinut (MITÄ?? ;) ) niin palasi Aalle ja jatkoimme radan loppuun.

Kuva: Ville Ruth

Nyt kun katselee sitä kuvamateriaalia mitä Matista on tuon viikonlopun aikana otettu, niin ei yhtään ihmetytä miksei kaveri kontaktille osu... tuo otus vetää silmät kiinni noi radat :)
Lauantaina pidettiin pienet nyyttärit ja samalla kilisteltiin Hennin ja Villen talokaupoille:)

Kun on paljon porukkaa, niin tarjoilut saattaa aina välillä lähtee lapasesta :) Kuva: Anu Pystynen

Kilinks! Kuva: Kati Pietikäinen

Agirodusta jäi hyvät fiilikset, varsinkin muiden puolesta. Lisäksi oli mukava huomata, että Matti ihan aikuisten oikeasti on hyvä matkustajakaveri. Siellä se meni kuin kala vedessä kolmen sukulaisemännän tassun alla ihan komiasti ja asuntoautoelämä ei sitä kummemmin rasittanut. Nähtiin paljon tuttuja ja ostin itselleni uudet Vivot agikentille :)

Agirodusta alkoi meidän kuukauden mittainen agitauko, joka teki varmasti meille molemmille hyvää. Ollaan lenkkeilty, uitu ja vaan oltu. Viime viikolla palattiin vasta ekan kerran hallille ja olo oli kuin ei olisi kuukauteen tehnyt agia... olin huono. Tänään käytiin treenailemassa vähän kebukoita ja ohjaaja tarvitsi pienen persjättö-setin...treeni maistui!
Agiloma meillä oli suurinpiirtein tämmötteistä:

Noa <3

Superfoodia mehtästä

Superfoodia pellolta ja cittarin pakastealtaasta ;)

Parissa mätsärissä käytiin hakemassa kokemusta... viimeisessä mätsärissä Masa oli jo aika rentona pöydälläkin. 22.8 on edessä Kouvolan näyttely, jonne en itse pääse messiin vaan Matti menee Annen kanssa.

Matin verinäytteiden tulokset tuli Hollannista ja odotetusti ENM ja Vwd vapaa... hunks laitettiin myös jalostusuroslistalle.

Minäkin aloitin uuden harrastuksen...

...ettei vaan nyt sattus mitään!

Sellasta meille, miljoona asiaa jäi varmaan väliin, mut no can do :)